Kuopiossa 17.-18.11 pidetyille tiedepäiville kokoontui yli 200 tutkijaa, kehittäjää ja asiantuntijaa keskustelemaan ajankohtaisista ja meitä kaikkia koskettavista aiheista. Moninäkökulmaisilla päivillä käsiteltiin hyvinvointialueiden muutokseen liittyviä aiheita, kuntien palvelurakenteen muutosta ja roolia tulevaisuudessa, kestävää hyvinvointia niin ihmisten kuin taloudenkin näkökulmasta käsin.

Hankkeemme ohjausryhmän jäsenen, Arto O. Salosen puheessa välittyi toiveikkaan tulevaisuuden ja hyvien arvovalintojen merkitys. Talouden mittareilla hyvinvointi on kasvanut merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana. On aika vaihtaa fokus kasvavista talousexleistä arvoihin. Tämä ei tarkoita talouden ohittamista hyvinvointipuheessa, vaan talouden näkemistä arvokkaan toiminnan realistisena mahdollistaja ja turvaajana. On hiljaisen arvovallankumouksen aika. Koskettavassa puheessa korostui hyvän tekeminen toisille, toisten kannustaminen ja toisten hyvän esille nostaminen. Jokaisella tulisi kokea itsensä merkitykselliseksi.

PARASTA ITÄÄ! -hankkeen tavoitteiden ja teemojen osalta päivät olivat merkitykselliset. Monialaisuus ja sen kehittäminen nousi esille monissa tutkimuksissa, sisällöissä ja puheenvuoroissa. Jaakko Helanderin vetämässä työryhmässä, Monialaisuus – mantra vai toimivaa todellisuutta, aihetta lähestyttiin useasta eri näkökulmasta käsin. Etsimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälaista on toimiva monialaisuus? Miten rakennetaan hyvinvointipalvelujen toimiva ja siiloistaan ulostuleva monialainen organisaatiomalli? Miten taiteilijoiden toimijuutta ja ammatillisuutta tuetaan sotepalvelujen sisällä? Miten ammattien rajapinnoilla ilmeneviä ristiriitoja voidaan hyödyntää monialaisen työotteen muodostumisessa? ja Minkälaisella valmennuksella voidaan tukea yhdyspintatyön sujuvoittamista? Työryhmän käymä keskustelu oli runsasta, samanhenkistä ajatusten vaihtoa, oivaltavaa ja ajatuksia laajentaa. Työryhmässä tunnistettiin myös monialaisuuteen liittyvät rakenteelliset ja asenteelliset haasteet mutta iloittiin aiheen nousemisesta yhä enemmän tutkimisen ja kehittämisen kohteeksi. Samalla totesimme olevamme Suomessa vähälukuinen tutkija- ja kehittäjäjoukko, jota olisi syytä kasvattaa.

Päivien päätteeksi Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen pohti aiheessaan Työn imustako ratkaisu työelämän kasvaviin vaatimuksiin? merkitykselliseksi koettua työtä ja työhyvinvointia. PARASTA ITÄÄ! -hankkeen valmennuksissa työhyvinvointi on myös yksi näkökulma ja kehittämisen kohde monialaisten toimijoiden keskuudessa. Hakasen mukaan organisaatiokulttuurilla voidaan luoda hyvää työn imua mm. oppimisen, tarkoituksellisuuden ja välittämisen avulla. Hakanen puhuu myös työntekijän oman työn tuunaamisesta työn imun ylläpitäjänä. Työn tuunaamisella hän tarkoittaa mm. haasteiden mielekästä lisäämistä, oppimisen ja osaamisen lisäämistä, tuen hakemista esihenkilöltä, työtoverisuhteiden ja yhteistyön kehittämistä.  Monialaisessa ja moniammatillisessa työssä erityisesti työn tuunaaminen on tarpeellista, sillä ammattien ja ammattialojen yhdyspinnoilla tapahtuva työ edellyttää erilaista työotetta kuin oman alan tai ammattiryhmän keskuudessa tehtävä työ.

Työn tuunaamisen tai työhyvinvoinnista huolehtimisen vastuu ei kuulu pelkästään työnantajalle, vaan jokaisella meillä itsellämme on siinä vastuullinen tehtävä.