KEHA-keskuksen järjestämät Monialaisen yhteistyön johtamisen päivät tarjosivat monialaisten palvelujen johtajille tukea muutosjohtamiseen ja eri alojen asiantuntijoille mahdollisuuden aitoon verkostoitumiseen. Ajankohtaisen tiedon ja verkostoitumismahdollisuuksien lisäksi päiviltä sai konkreettisia työkaluja monialaisen yhteistyön johtajuuden kehittämiseen ja arjen johtamiseen. Päivät kokosivat yhteen monialaisten palveluiden johtamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneita. PARASTA ITÄÄ! -hanke oli myös verkostoitumassa ja kuulemassa ajankohtaisia puheenvuoroja.

Nostan tässä blogissa väitöskirjatutkija Taru Liljan (Jyväskylän yliopisto) puheenvuoron monialaisen yhteistyön merkityksestä ja monialaisuudesta palveluissa. Lilja avasi puheenvuorossaan laajasti monialaisuutta niin käsitteen moniulotteisuutena kuin haasteista aidon monialaisuuden yhteistyön toteutumisessa. Monialaisuus vaatii työntekijöiltä muun muassa aitoa yhdessä toimimista, yhteiseen tavoitteeseen ja yhteistyöhön sitoutumista, säännöllistä yhteydenpitoa, kollegoilta oppimista ja asiakkaan tapaamista yhdessä asiakaslähtöisesti. Haasteena nähdään sitoutuminen ja sen puute. Se voi olla myös tiedon puutetta tai luullaan, että riittää, että tuodaan työntekijät yhteen. Tämä on kyllä monialaisuutta, mutta se ei ole vielä yhteistyötä. Monialaisessa yhteistyössä sitoudutaan yhteiseen tavoitteeseen.

Johtaminen on vielä hyvin yksilökeskeistä. Niin kauan kun johtajat eivät tee keskenään monialaista yhteistyötä on turha odottaa, että se toimii tehokkaasti työarjessakaan. Yksi haaste on myös mittareiden puute. Kun monialainen yhteistyö ei näy tulostavoitteissa eikä sitä mitata, on siihen vaikeaa sitoutua ja sitouttaa. Aidon monialaisen yhteistyön toteutumiseen tarvitaan paljon aikaa olla yhdessä, jotta opitaan tuntemaan toisemme ja luodaan luottamuksellinen ilmapiiri.

Palvelun on syytä olla saumatonta, jossa parhaimmillaan asiakas ei edes huomaa monialaisuutta. Palvelun on syytä muuttua, ei yksilön. Tällöin palvelu on systeemiälykästä, kun se toteutuu monialaisena yhteistyönä.

Nyky-yhteiskunnassa syntyy kompleksisia ongelmia, joita ovat esimerkiksi eriarvoisuus, ympäristön tilan heikentyminen tai monikulttuurisuuden synnyttämät haasteet. Näiden ongelmien ominaispiirre on, että ne eivät ole toisistaan irrallisia. Nykypäivän viheliäisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää uudenlaista osaamista ja verkottunutta organisoitumista mahdollistavia järjestelmiä. Systeemiajattelun avulla voimme ymmärtää paremmin, miten ainoastaan systeemitason innovaatiot voivat auttaa ratkaisemaan kompleksisia, ”viheliäisiä” ongelmia, joita yhteiskunnat kohtaavat. Systeemiajattelussa on kyse maailman tarkastelusta suhteiden kautta. Se tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle ajattelutavalle taklaamalla monimutkaisia ilmiöitä pilkkomalla ne pieniin osiin. (Colchester 2019). Esimerkiksi hyvinvointipalveluissa systeeminen ajattelu näkyy siinä, että yksilö/asiakas ja ympäristö pysyvät muuttumina, mutta palvelu muokkaantuu. Palvelu on silloin systeemiälykästä, kun se toteutuu aidosti monialaisena yhteistyönä. Asiakkaalle tämä näkyy jouhevana ja saumattomana palveluna.

Lähteet:

Colchester, J. 2019. Viheliäisten ongelmien ratkaiseminen systeemiajattelulla. Viitattu 7.2.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/viheliaiset-ongelmat-systeemiajattelu/

Esitykset:

KEHA-keskus 2023. Monialaisen yhteistyön johtamisen päivät 7.-8.2.2023. https://www.keha-keskus.fi/palvelumme/monialaisten-palvelujen-tuki/monialaisen-yhteistyon-johtamisen-paivat-2023/