Kuvaamme tässä blogissa meidän tähänastista matkaa yhteisövalmentajiksi, sekä uusien yhteisövalmentajien valmennusprosessista syntyneitä oivalluksia. Työskentelemme molemmat ammatillisina opettajina hyvinvointialalla Savon ammattiopistolla. Kummaltakin löytyy pitkä työhistoria erilaisissa sote-alan työtehtävissä. Opettajina ja valmentajina meitä yhdistää dialogisuus, ratkaisukeskeisyys, vuorovaikutteisuus, voimavarakeskeisyys, kehittämismyönteisyys sekä yhdenvertainen suhtautuminen opiskelijoihin ja asiakkaisiin. Jaamme myös kiinnostuksen ihmisyyden monimuotoisuutta kohtaan ja kiinnostuksen ilmiöihin. PARASTA ITÄÄ!-hankkeessa koulutamme tulevia yhteisövalmentajia ja samalla opimme itse ilmiölähtöisestä valmentajuudesta. 

Pohjois-Savon pilotissa me eri alojen opettajat ryhdyimme suunnittelemaan valmennuksia tuntematta etukäteen toisiamme ihmisinä ja pedagogeina. Monialaisuudessa tuntui inspiroivalta havainnoida toisten pedagogisia lähestymistapoja käsillä oleviin ilmiöihin. Sosiaali-ja terveysalan opettajana tuntui virkistävältä osallistua esimerkiksi musiikkipajaan tai ryhtyä yhdessä tekemään forum-teatteria. Monialaisuuden lisäksi valmentajuuden prosessi osoittautui meille monisuuntaiseksi. Eri paikkakuntien ja organisaatioiden valmennettavien kanssa vuorovaikutus oli alusta lähtien dialogista. 

Ilmiölähtöisyyteen tarttumisessa auttaa kiinnostus asioihin, joista et tiedä.

Uuden ilmiön edessä voi luopua omasta asiantuntijuudesta ja altistua pähkäilylle ja yhdessä ihmettelylle. Samalla voi altistua uusille menetelmille ja lähestymistavoille, pois omalta mukavuusalueelta esimerkiksi sote-alan opettajana. Voit ikään kuin lähteä kokeilemaan menetelmien laveeraamista omaan työhösi ja organisaatioosi, huolestumatta siitä, oletko kyseisessä ilmiössä substanssiasiantuntija. 

Ilmiöiden hahmottamisessa ja kehittämistyössä auttaa jatkuva ilmiöiden seuraaminen vaikkapa mediasta. 

Ajatus ”throw away your babies” tulee meille Silja Suntolalta. Suntola toimii PARAS ITÄÄ!-hankkeessa XAMKin asiantuntijana. Se vapauttaa meidät päästämään irti omista ratkaisumalleista, kuinka työtä tulisi tehdä. Samalla se toimii alustana yhteiskehittämiselle, innostumiselle ja innostamiselle. Viitaten myös Reissin motivaatioprofiili-teoriaan, on hyvä tunnistaa itseään motivoivia tekijöitä. Reiss Motivaatioprofiili eli RMP perustuu 25 vuotta sitten tehtyihin laajoihin empiirisiin ja tieteellisiin tutkimuksiin siitä, mikä ihmisiä ajaa eteenpäin ja motivoi. On virkistävää mennä omalle epämukavuusalueelleen, jotta löytäisi itselleen uusia motivaattoreita. Meille valmentajana innostuminen hankkeessa on syntynyt siitä, että yhdessä  jaetaan kokemuksia ja tehdään asioita uusilla tavoilla. Vasta aihiotasolla olevat ajatukset vahvistuvat, kun jokainen antaa jotain omaansa siihen, mitä ollaan yhdessä tekemässä.